Kätkä luonnetestissä

Viime torstaina käytiin Pellossa normi aksareeneissä Lauran kanssa, ainoa erilaisuus asiassa oli että Lauran Reino ei ollut mukana. Tällä kertaa Laura sai reenata Kätkän kanssa kahdestaan, koira oli omistajan mielestä ihan tosi kiva, ei kuumunu niin paljon kuin joskus ja sehän meni rataakin tosi kivasti! Keinu oli taas hitusen ihmeellinen mutta parin kerran jälkeen se mentiin kuin vettä vaan, nou roblemo. Hieno Kähmä. Torstain reeneistä voi lukea ammattilaisen kirjottamat mielipiteet täältä ;)

Eilen aamulla nousin pikaseen sängystä ylös kahvin keittoon ja lievä masennus iski kun tajusin että ulkona satelee edelleen vettä. Voi jehna, mie niin kerkesin toivoa hyvää ilmaa kun edessä oli lähtö Rovaniemelle Kätkän kanssa luonnetestiin. Sateesta huolimatta Kätkä loikki autoon ja taas mentiin. Mitä lähemmäs Roita päästiin sitä paremmaksi keli onneksi muuttui. Ei mikään lämmin, eikä aurinkoinen, mutta eipähän satanut! Testi päästiin siis tekemään ilman märkiä vaatteita.

Harmittaa vietävästi kun ei ollut ketään kuvaamassa, mutta käydään nyt läpi sitä kuitenkin. Ensimmäisenä oli tiedossa tuomarien kanssa leikkiminen. Kysyttäessä totesin Kätkän leikkivän lelulla ja epäilin vahvasti sen purevan puukeppiin kiinni, mutta niin vain se iski hampaansa kepakkoon kiinni samantien epäröimättä. Mikälie sakemanni kuvitteli olevansa, hih. Kepissä roikuttiin tuomarin pitäessä ihan ärinänä kanssa ja mulla nauratti narun päässä.

Seuraavana vuorossa oli kelkka, Kätkä ei välittänyt siitä juuri lainkaan. Vasta viiden metrin päästä se katto että no tulee se vaan kohti ja väisti sen ja siirtyi suoraan nuuskimaan. Sitten reippailtiinkin sen ohi ilman reaktioita. 

Toisen tuomarin hyökätessä Kätkä ensin haukahti tätä jonka jälkeen ihminen jatkoi hyökkäystä. Kätkä vähän seilasi minun sivulla kuin miettien mitä tekee ja seuraavaksi se hyppäsikin kumaraan ja persus pystyssä heilutti häntää ja pyysi hyökkääjää leikkimään. Kätevä tapa reagoida? "Hei tyyppi, älä oo vihanen, leikitään!" Hohho, no puolustamistahan se oli sekin.

Haalarin nosto nurkalta ohi kävellessä sai aikaan normi säikähtämisen ja sen vierestä mentiin ohitse uudelleen. Tynnyristä samanmoinen reaktio ja reippaasti nuuskimaan. Pimeässä huoneessa Kätkä liikkui hyvin, hieman taakse pälyillen mutta löysi minut hyvin ja nopeasti.

Kun jätin Kätkän seinään kiinni ja kävelin nurkan taa piiloon, rupesi ketuttaan ihan vietävästi kun ei ollut sitä kuvaajaa. Yritin muiden katsojien ilmeistä päätellä mitä siellä tapahtuu mutta eihän siitä kärryille päässyt. Tuomari sanoi Kätkän tuijottaneen koko ajan häntä silmiin ja lähestyessä kuono väreili. Hän joutui viemään hyökkäyksen vähän liian pitkälle väreilyn vuoksi josta odotti purkautuvan murinan tai haukun. Kätkä oli kuitenkin lopuksi pistänyt vain maate ja tuomarin sanoja lainaten; "Se katteli minua sen näkösenä ettei oo muijalla palikat kohillaan."

Ainoastaan ampuminen sai Kätkässä "pako" reaktion aikaan ja paperiin laukausalttiin. Ensimmäinen laukaus ei ollut paha, toisesta se pyörähti ympäri ja kolmannesta Kätkä olisi jo paennut maasta, jos niin voi sanoa. Pyssymies kävi arvostelua odotellessa vielä Kähmää morjenstaan ja antoi nuuskia ruudin hajua sekä pyssyn hauleja. Eihän se niin kamalaa ollutkaan, haulithan olis voinu Kätkän mielestä olla ihan herkullisiakin. Hassu jätkä.

Kaikkien (lähinnä minun) yllätykseksi Kätkän pisteet paperilla oli +155! Härtsyykkeli. En olis uskonu niin hyvin menneen. Hieno homma, ilman muuta. Tässä vielä osa-alueittain;

Toimintakyky: +1b Kohtuullisen pieni

Terävyys: +1b Koira joka ei osoita lainkaan terävyyttä
Puolustushalu: +1 pieni

Taisteluhalu: +2b Kohtuullisen pieni
Hermorakenne: +1a Hieman rauhaton

Temperamentti: +2 Kohtuullisen vilkas

Kovuus: +1 Hieman pehmeä
Luoksepäästävyys: +3 Hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin

Laukauspelottomuus: - Laukausaltis
Tuomarit: Riitta Lehmuspelto ja Reijo Hynynen

Share via Facebook

Mettä reissulla

Lämpimät kelit on hellineet meitä täällä ylempänäkin jo reilun viikon verran. Ukon ja tyttöjen kanssa hypättiin yksi päivä autoon ja käytiin vähän eri mettissä loikkimassa. Yritin ulkoiluttaa kameraakin siinä samalla ihan hyvällä ja huonollakin menestyksellä.

Kätkäkin saapui kotiin lauantaina. Nenäpunkki on ottanut lähdöt ja viimeinen lääkitys oli perjantaina. Tänään täytyy koettaa keritä metsään ennen vesisadetta ottamaan Kätkästäkin uusia kuvia pitkästä aikaa taas.

Pikku hiljaa lähestyy Kätkän muutto väliaikaisesti kylille. Jotta agility ura saisi paremmin alkunsa menee Kätkä Lauralle asustelemaan. Aksa kentän ollessa vieressä se mahdollistaa paremman treenaus mahdollisuuden ja kisoissa kulkemisen. Ilman että sekoillaan kuka vie ja tuo ja hoitaa elukat kotona. Tämähän ei toki tarkoita sitä ettenkö mie aio kulkea kisoissa mukana, tottavie tungen niihin aina kun se on mahdollista, kuten tähänkin asti. Mutta joka kertahan sitä ei ite varmaan pääse kun on tämä muu tokka kotona. Niin koirat kuin hevosetkin. Ponin varsominen lähestyy ja sitä täytyy pitää silmällä tottakai, mikä vähentää minun liikkumisen kotoa hetkellisesti.

Kätkän kanssa keritään tosin touhuta ennen kun se lähtee. Tulevana sunnuntaina suunnataan Rovaniemelle luonnetestiin ja heinäkuulle ilmoitin Ukon, Miehtan ja Kätkän petotestiin karhulle. Ukon ja Miehtan kanssa aletaan kulkemaan paimennuksessa ensi viikon maanantaina. Jesjesjes. En malta odottaa taas. Shiro pienikin lähtee katsomaan lampaita maanantaina ensimmäisen kerran. Muutama kuva Shirosta, vappuna otettuja, melkein 12 viikkoa.

Share via Facebook

Ukko luonnetestissä

23.4.16 Ajeltiin Ukon kanssa Rovaniemelle Mäntyvaaraan. Päivän ohjelmaan kuului luonnetestiin osallistuminen. Tämähän oli ihan hurjan jännää kun en ole koskaan tälläisessä käynyt, edes katsomassa. Ensin ilmottauduttiin ja sen jälkeen kerettiin parin koiran testaus katsoa läpi kun oltiin sen verran hyvissä ajoin paikalla. Vitsit, sehän näytti suorastaan hauskalta.

En yhtään tiennyt aluksi mitä Ukosta odottaa, mutta jotenkin aavistelin sen olevan vähän hälläväliä - asenteella kuten yleensä muutenkin. Niinhän se vähän oli, alle video mistä koko homman näkeekin sekä lopussa kuuluu arvostelut. Kovin Ukko sai Ukkomaiset arvostelut ja pisteet sen mukaan. Hyvä mieli jäi tästä reissusta ja siitä innostuneena ilmotin Kätkäläisenkin luonnetestiin. Sinne mennään parin viikon päästä. Hauskaa!

Ukon pisteet

Toimintakyky: + 1b Kohtuullisen pieni
Terävyys: + 1b Koira joka ei osoita lainkaan terävyyttä
Puolustushalu: - 1 Haluton
Taisteluhalu: - 1 Pieni
Hermorakenne: - 1b Hermostunein pyrkimyksin
Temperamentti: + 2 Kohtuullisen vilkas
Kovuus: + 1 Hieman pehmeä
Luoksepäästävyys: + 3 Hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin
Laukauspelottomuus: ++ Laukauskokematon
Loppupisteet: 123p.

Tuomarit Reijo Hynynen ja Maarit Salla

Ukon kanssa on kauan, kauan tahkottu luokse tuloa ja ylipäätänsä sitä että se ymmärtäisi kulkea minun mukana ilman että mie koko ajan joudun sitä kontrolloimaan. Tänään se viimein osoitti merkkejä omasta ajattelustaan ja lenkillä irti ollessaan mie vaihdoinkin kesken kaiken suuntaa. Sivu silmällä kattoin taakse jatkaako se matkaansa vai tuleeko mukaan. Hetken se seisoi paikoillaan ja tuijotti minua kuin katsoen että vaihto tuo muori vaan suunnan. Sitten se ampasi vauhtiin ja puotteli hurjaa kyytiä minun tykö. Hurja palkkaaminen ja kehu kun luokse tuli, upea poika.

Vitsi mikä fiilis! Viimein se piti itse huolen että kulkee minun mukana, eikä minun tarvinut komentaa ja pitää huolta siitä että se ei katoa paikalta. Kyllä se näköjään niin on että työ tuottaa tulosta. Vitsit. Olen kyllä enemmän kuin tyytyväinen tämän päivän lenkkiin. Ihan mahtavaa. Toivottavasti Ukkeli jatkaa tätä linjaa jatkossakin.

Mukavan lenkin lopuksi piti pysähtyä varvikkoon ottamaan muutama poseeraus kuvakin, pitkästä aikaa. Ei ole oikein tullut kuljetettua kameraa mukana lainkaan kun on ollut niin märkää ja rapasta joka puolella. Mutta jospa tähänkin tulisi muutos ja uusia kuvia sais muualtakin kuin koti pihasta.

Komistus.

4.5.2016

Tästä on hyvä jatkaa, samanmoista reeniä sekä tämän kuun lopulla alkavalle arkitottis kurssille. Mahtista, mulla on ehkä pienen pieni inspiraatiomotivaatio näihin nyt nousussa. Ja mikä kaikkein huipuinta, kesän ensimmäinen paimennuspäivä on ihan pian. Kaksi viikkoa enään!

Share via Facebook