Kätkäläisen päivä

Tänään on taas torstai, Kätkän päivä. Torstai tietää agility Treenejä. Kätkä oli aamulla taas hieman ihmeissään kun päästin sen loikkimaan pihalle ja aukaisin auton perälunkan. Yleensä kun treeneihin lähdetään vasta alkuillasta. Tänään aamuinen lähtö tiesi ensin töihin lähtöä, huvit vasta illalla.

"Tässä on tätä mun sapuskaa!"

Eli, töissä ollaan paikallisessa eläintarvike liikkeessä tänään. Kätkä on ollut loistavana apulaisena uusien tarvikkeiden hinnoittelussa. Kaikkea tekis tietenkin mieli saada ittelleen, mutta lompakko ammottaa tyhjyyttään. Koirillahan ei koskaan ole mitään tarpeeksi? Aina tarvii jotain uutta. Näinhän se on.

" Oon niin hyvä malli! Mullon lepposa duuni hei."

Asiakkaat on tykänneet koiran läsnäolosta. Melkoinen asiakaspalvelija siitä on kuoriutunutkin. Edellis kerralla heti asiakkaan äänen kuultuaan alkoi vallaton piippaaminen; "Miksen saa mennä halimaan, syliin, olenhan vähintäänkin sylikoiran kokoinen!". Jep, Kätkähän on ;) Ihanasti se ottaa rauhassa kaikki asiakkaat vastaan häntä heiluen rapsutuksia kerjäämään. Tänään niitä on tullutkin oikein roppakaupalla. Yksikin asiakas erehtyi aivan halaamaan asti, joten eihän se meinannu päästä kaupasta uloskaan kun Kätkä oli sitä mieltä että maailmassa ei ole ketään, eikä mitään muuta kuin hän. Maailman ainoa rakastettava koiruus.

Jokainen asiakas on kuitenkin päässyt elävänä kaupasta uloskin, kauppa on käynyt ihan mukavasti. Nyt ruokatunnin päätteeksi lähdetään käväsemään pihalla ja hoidetaan puoti sulkemisaikaan asti kuten kuuluu. Sen jälkeen suunnataan lämppä lenkille ja kohti Kainuunkylän kenttää Lauran kanssa treenailemaan.

" Tervetuloa tänne näin! "

" Vitsit tää on ehanaa! "

Share via Facebook