Eilen iltapäivästä otin Ukon ja suunnattiin naapuriin hakemaan Kaihtia lenkille. Ukko oli mielissään päästessään omasta laumasta ainoana reissuun. Ensin köpöteltiin jäätä pitkin menemään ja Ukkeli sai touhottaa irti eestaas. Ennen tielle menoa laitoin sen kuitenkin liinaan ettei se pösötä menemään naapurin hevosaitaan ja niiden irti olevia koiria tapaamaan.
Kamera mulla oli tietenkin mukana että saan Kaihtista uusia kuvia pitkästä aikaa. Jostain syystä asetuksien ollessa samalla lailla kuin ennenkin on nämä kuvat todella rakeisia ja huonohkoja. Pari ihan ok mutta en yhtään ole tyytyväinen. Kyllähän niistä selvän saa, mutta kuitenkin.
 |
| Ja niin minä mieleni pahoitin! |
Kun saatiin Kaihti messiin suunnattiin uudelleen jäälle. Suunnitelmissa oli löysätä Kaihti irti rallittelemaan. Ukon laitoin liinaan 'varmuuden vuoksi' jos ne vaikka yhdessä keksivät häippästä. Mutta eihän ne edes yrittäneet. Tai lähinnä Kaihti ei edes yrittänyt kadota minnekkään. Vaikka Marjolla oli omat epäilyksensä että neiti karkaa mutta ei se ollut sen oloinenkaan että lähtisi kauaksi.
 |
| Hullu nainen, irti villoista! |
Kaihti piti koko ajan hyvän huolen siitä missä sen omistaja kulkee. Kaukaisin reissu minkä Kaihti teki oli ehkä 20m rinki meidän ympäri. Korvatkin toimi oikein hyvin ja aina kutsusta tuli tykö niin lujaa kuin kintuistansa pääsi. Omatoimisesta luokse tulosta palkittiin kans hurjien kehujen kera.
 |
| Tuplakorvat. |
Juoksujen alku ei ole enään kovin kaukana. Ukon mielestä Kaihti tuoksu melkoisen hyvälle ja neidon pisut sai alaleuankin jo väpättämään. Toivottavasti päästään pian hellustamaan!
Share via Facebook
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti