On todellakin taas jäänyt tämä bloggaaminen niin koirien kuin hevostenkin osalta. Kumpienkin kohalla on tapahtunut ihan hirveästi uusia juttuja, mutta koetan nyt lyhyesti ja pikaisesti vähän päivittää tähän.

Kätkä ja Lihkku voivat tooosi hyvin, ne on kasvattahneet turkikki jo takassiin ja Lihkku näyttää taas koiralta, kaljurotan sijaan :)
Lumo voi kanssa hyvin, tosin sillä karvanlähtö vielä ja juoksentelee näin ollen bikineissään Pellossa äidin hyvissä hoivissa.
Syy siihen että Lumo on pellossa, on osaksi Kätkän vika.

Kätkä lähti lomalle äidin tykö kun näillä omilla nartuilla oli juoksu, pari päivää siitä kun Kätkä vietiin, äiti soitteli että Kuuhvilla alkoi juoksu. No, Kätkä jäi sinne ja Kuuhvitar tuli meille, muiden kanssa "juoksentelemaan" yhtä aikaa.

Kuuhvin juoksu loppu kuitenki aikasemmin ko omilla, mitä hetken mietin mutta en ajatellut sen enempää.
Tästä pari viikkoa eteenpäin, tuli Kätkäkin jo kotiin ja Kuuhvi meni pelloon takaisin.

Nyt tammikuun alkupuolella, äiti soitteli ja sanoi Kuuhvin olevan syömälihava, että on tosissaan lihonut. Joulukinkku tehny tehtävänsä?

Menin sitten kyläilemään pelloon ja sainkin todeta, Kuuhvittaren olevan viimeisillään tiineenä. Ja kukas muukaan on isä kuin Kätkäläinen...
Viikon kerkisi muori tehä meille petiä ja pyöräytti sunnuntaina 19.1. neljä suloista, hyvinvoivaa potreaa pentua. Kolme narttua ja uros.
Onneksi kaikki meni hyvin ja synnytys oli kohtuu helppo kuitenkin pienelle nartulle.
Emä ja pennut voivat hyvin, pennut kasvaa kovaa vauhtia :) Ja desibelit vaan kovenee, varsinkin yöllä kun nukkua pitäs ;)

Tässäpä jokunen kuva nelikosta. Annoin pentusille ns."työnimet". Uudet omistajat voivat joko pitää ne, tai vaihtaa sitten itselleen sopiviksi. :)
Tytöt; Naari, Miehta ja Bearal sekä uros Viellja.

Onnellinen, ylpeä äiti pentuineen.

Talvi on tullut

Jengi <3

Tänne meille ainakin.

Kävin lappalaisjengin kanssa Aavasaksan vaaran päällä kahlailemassa tässä eräänä sumuisena päivänä. Välillä pilkahteli koti pihallakin aurinko, niin se innostutti ottamaan kameran mukaan ja suuntaamaan kohti Aavasaksaa.

Totesin vain, että mikäli aurinko ei näy meille niin pitää mennä sinne missä se näkyy.

Autolla vaaran päälle noustessa, sumun yläpuolella oli mitä mahtavin keli.

Pari astetta pakkasella ja aurinko paistaa. Ai että!

Maisemia ei nyt kovin tietenkään näkynyt kun sumu peitti kaiken alleen, mutta ne auringon säteet... Koiratkin oli onnessaan, lumessa, auringon säteissä leikkiessään.

Pieni kuvapläjäys meän retkestä. :)

Syysmätsärit

Pikaisia päivityksiä kun kiirettä pitää...

Viime lauantaina 5.10. järjestimmä Länsirajan Kennelkerhon nimissä syysmätsärit täällä kotipuolessa Ylitorniolla.
Päivä oli hyvä, koirat hienoja ja ihmiset ihania. Kerrassaan mahtava päivä.
Osallistuja määrä yllätti minut positiivisesti, odotin hieman vähemmän väkeä, mutta jo pelkästään osallistuvia koiria oli lähemmäs 40! Hurja määrä tähän pitäjään! :)

Minun koirista Kätkä pääsi osallistumaan mätseihin, vieläkin se ressasi siellä oloaan ja ärähti yhen kerran yhdelle ylisuloiselle lapinkoiran pennulle. Muuten herra oliki sitten ihmeen kiltisti, ei minun kans (joo siis esitin sen itse, ihmeiden aika ei ole ohi) edes rähjänny kehässä kelheen, vaikka on tähän mennessä kehässä rähjänny edessä ja takana olevalle, mikäli mie olen ite sen esittäny..
Ehkäpä jatkama tästä hyvillä mielin, kun tuntuu että se ehkä pikkuhiljaa alkaa oppimaan näitä juttuja :) Ja malttaa keskittyä siihen olennaiseen, eikä riehumiseen.
Kätkä oli isojen aikuisten pun. 3.

Lähinnä mie sitten pörräsin paikalla kameran kans ja koetin keritä kuvaamaan edes osan koirista. Kuvia löytyy Täältä.

Laittelen tähän ystävän ihanista lappalaiskoirista kuvat, Näissä esiintyy siis suomenlapinkoira Tähti ja lapinporokoira Bilke. Omistajan ja esittäjän kera =)