Pari viikkoa sitten pyörähettiin Saajomannussa paimennusleirillä. Meidän porukkaa mukana oli Jelkku ( Poikkikorvan Julumettu Jelekku), Viljo ( Nellin Savuawa Karhu), Noona ( Kairanlumon Nokkonen) sekä Korkki ( Kairanlumon Kiiluvainen).

Jelkun kanssa aloteltiin ja poika otti porot oikein rauhallisen olosesti haltuun. Hyviä pätkiä jaksoi painaa hommia ja sitten tarvi jo vähän hölläillä menoa. Jelkun kanssa oli kyllä helppoa paimennella, oikeastaan juuri sellaista kun olin siitä odottanutkin. Kerran se lähti kiertämään porotokkaa ympäri ja silloin sai kyllä heti palautetta poroilta. Sen jälkeen muisti hyvin kulkea minun mukana.

Super poika <3

Viljo oli ensimmäistä kertaa poroilla. Sekin töeki töitä hienosti, alkuun vähän ihmetellen mutta koko ajan reipastuen. Toisena päivänä se meni jo aidassa kuin aina töissä ollut koiruus. Hieno Vibe.

Kaikki koirat olivat vähintään ensimmäisellä kerralla aidassa liinassa.

"Alkaa olla jo vähän rankkaa!"

Noona oli myös ensimmäistä kertaa poroaidassa, koskaan. Lampailla neiti kävi viime kesänä ainakin kerran ja nyt se teki hurjana töitä poroilla, vaikka nakuna liikenteessä olikin. Onneksi ei ollut kovat pakkaset! Olisi saattanut pieni bikini beibe pitää kylmää.

Korkki olikin vähän säpäkämpi tapaus poro aidassa kuin meidän muut karvakamut. Se teki kyllä heti poroille selväksi että on hän täällä ja hän määrää niin vauhdin kuin suunnankin. Aluksi Korkki körmyytti poroja vähän turhaakin ennen kuin se tajusi että vähemmällä saa enemmän ja ottiki turhan juoksutuksen suhteen äänen käyttöön. Haukku tuli helposti ja se helpotti neidin työtä kovasti.
Loppujen lopuksi se paimensi todella hyvin ja innokkaasti kuitenkin pysyen hanskassa ja kuunnellen nuorta omistajaansa aivan mahtavasti.

Loput koirakot meidän leirillä olivat Henshaw kennelin koiria. Siellä oli myös useampi Ukon pentu töissä joten sunnuntai päivänä nappasin Ukkoherran autoon mukaan ja sekin pääsi pyörähtämään paimenessa. Jätkä paineli onnensa kukkuloilla töitä tehden ja intoutui aivan haukkumaan poroille. Maailman paras pieni Haisunalle!

Paras Ukkeli <3

Ukko malttoi poseerata myös poikansa Henshaw Tategami eli Raffen kanssa. Pojasta polvi paranee vai miten se meni? Raffe oli kyllä just eikä melkein isänsä poika, isompi kokoinen vaan ja erivärinen pystymmillä korvilla. Huippu tyyppi kerrassaan!

Lina ja Komppis

Pikkuneiti Lina (Henshaw Earbmut) kuvissa 12 viikon ikäinen. Ihana Paula (Koiravalokuvausta Lapista). Kuvien ottamisesta on joku hetki jo aikaa, mutta en vain ole kerinnyt tänne näitä päivittämään.

Siskon porokoira Komppis pääsi myös kuvattavaksi tälle reissulle. Kompiainen on kyllä niin näppärä likka, ihana, helppo reissukaveri ja hyvä poseeraamaan.

Ens viikonloppuna suunnataan Jelkun kanssa paimennus hommille Pelloon. Komppiksen sisko Korkki tulee sinne myös sekä Ukon pentuja. Shiron pentu Noona ja jalostusoikeusuros Viljo. Hauska viikonloppu varmasti tulossa!

Treenailuja

Eilen taas treenattiin ohjatusti kun Laura tuli tontille huuteleen meille. Ekaan ryhmään lähdinkin nyt Jelkun kanssa. Ajatuksissa oli ottaa pikku näyttely reenit ja samalla Jelkun kanssa tokon alkeita.

Perusasennosta Jelkulla on jo aika hyvä käsitys ja se tulee sivulle hienosti, juuri kuten pyydän. Eli oma moka kun monesti liian eteen sen istutan mutta tämänkin Laura multa heti hyvin korjasi pois. Jelkku on kyllä älyttömän nopea oppimaan ja se tekee innolla, mitä nyt ei ruuan eteen tehtäis?

Seuraamisen alkeet saatiin myös alulle ja tämä oliki itelle taas hyvä muistutus miten se homma oikein toimii. Miehän en tosiaan ole näitä tokojuttuja itte opetellu koskaan erityisemmin. Hilppu on ensimmäinen meidän laumasta kenen kanssa olen pennusta käynyt pentukoulussa ja hakenut sitä kautta oppia näihin juttuihin.

Toki Hilpun pentukouluistaki on jo aikaa, mutta se on ollut niin helppo opettaa, amatöörinkin, ja kun se tekee niin innolla asiat niin olen itekki enemmän innostunut. Kovasti nyt houkuttaa tuo rallytoko, se kun ei ole niin mahottoman vakavaa puuhaa, jospa saisin Hilpusta ja Jelkusta siihen nyt luotsattua kaveria itelle. Mikäli sitten joskus edes uskaltaudun mihinkään mölleihinkään, hauskaahan se kyllä vois olla.

Hilputtajan kanssa reenattiin eilen seuruuta ja liikkeestä maahan menoa. Näissäkin asioissa on enemmän itellä opettelemista kun koiralla, mutta kovasti yritetään. Pitää varmaan alkaa koti treenejä vähän videoimaan niin tietää koutsille lähettää niin se näkee heti korjata jos mie jotain sählään omiani. Harmi kun ei eilen tullut videoitua. Hilppu teki niin hyvin ja vaikka oli vieraita koiria ympärillä niin se touhusi minun mukana irti ollessaan eikä lähteny tutkimusmatkalle toisten tykö. Paras Hilputtaja.