En tiiä mistä alottais! Lauantaina käytiin Rovaniemellä ryhmiksessä Ukon ja Kätkän kanssa. Mie vähän ressasin Kätkän esittämistä kun se provosoituu toisista koirista niin helposti ja alkaa räyhäpetteriksi. Alku ilmottautumiset meni yllättävän hyvin jonossa ollessa, vaikka mulla oli kummatki herrat narun nokassa. Kerrankin Kätkä käyttäytyi suhteellisen asiallisesti. Kehän laidalle mentäessä se vähän provosoitui jostain koirasta ja meinasi kärähtää Ukolle sen vuoksi, mutta sain sen aisoihin ajoissa.

Kehän laidalla siskon kanssa vielä kuivailtiin Ukosta pusikon jälkeiset vedet pois ja harjailin jaloista ja vatsan alta hiekkoja vähemmäksi. Ukon kasvattajat kävivät myös moikkaamassa meitä. Oli mahtavaa kuulla kasvattajiltakin että koira on upeassa kunnossa, eikä kuuleman uskoisi samaksi koiraksi minkä on viimeksi nähnyt. On saanut vähän massaa ja lihastakin yllensä. Kätkästä ei ikävä kyllä saatu nyt yhtään uutta kuvaa.

Kehät pyörähti käyntiin kympiltä, joten sain juosta Kätkän kanssa kehään melkein suoraan. Yllätykseksi Kätkä käyttäytyi tosi hyvin. En vain saanut siitä tarpeeksi liikettä esiin näillä omilla lyhyillä kintuilla juostessa. Se kuitenkin seisoi hyvin ja antoi tuomarin katsoa hampaat ja muut. Vähän se kerkesi tuomaria pussata, ehkä paremman arvostelun toivossa? Ehkä se ei ihan tuottanu Kähmän toivomaa tulosta, mutta mie olen tyytyväinen. Nyt ei moitittu turkkia lainkaan, tuomaria eniten häiritsi pehmeät korvat. Nämä jäävät nyt toistaiseksi Kähmän viimeisiksi näyttelyiksi. Arvostelu:

" Oikeat mittasuhteet. Kokoon nähden riittävä luusto. Riittävät pään linjat. Hieman leveälle kiinnittyneet, varsin pehmeät korvat. Hyvät tummat silmät. Hyvä kaula, ylälinja. Niukka eturinta. Oikean mallinen rintakehä. Polvikulma saisi olla selvempi. Hieman pitkät käpälät. Askel saisi olla terhakkaampi. Turhan kippura häntä. " 

AVO-H
Leni Finne

 

Kerkesin Kätkän kanssa kehästä sopivasti pois kun Mia oli menossa Ukon kanssa kehään. Ukko esiinty taas tositosi hyvin, vielä paremmin kuin mätsäreissä. Mia esitti sen näyttelyiden eka kertalaiseksi ihan super hyvin. Ukko kyllä yllätti meidät kaikki kasvattajaa myöten ihan totaalisen ällöpositiivisesti napaten kehästä ERIn! Ihan mahtava homma. Tässä arvostelu;

" Hyvä liike, järeä ja hieman voimakas poskinen pää. Taittokorvat. Rungoltaan sopivan voimakas. Mittasuhteiltaan oikea. Raajat sopivan voimakkaat. Takasissa pihtiä. Turkki voisi olla hieman pystympää. Oikea hännänkanto. " 

AVO-ERI 2
Raimo Viljanmaa

Tästä on hyvä jatkaa! Mielenkiinnolla kohti uusia näytelmiä.

Uimista ja aksaa

Niin pitkän viikonlopun jälkeen koitti meidän kauan ootettu paimennuspäivä, maanantai. Ikävä kyllä maanantai päivästä tuli liian kuuma päivä, joten paimennus peruttiin. Koko päivän lämpöasteet huiteli +25:ssä, joten iltakin olisi liian lämmin juoksuttaa lampaita eikä koiratkaan oikein jaksaisi töitä tehdä. Paimennus siirtyi siis syyskuulle.

Ukko oli minun kanssa kuitenkin päivän kaupalla, ihana tyyppi. Asiakkaat otti kaikessa rauhassa vastaan hötkyilemättä ja moni siitä tykkäsikin. Jos asiakas päätyi rapsuttelemaan Ukko istahti viereen " Jees, tää on kivaa ". Mutta mikäli asiakas vain tervehti koiraa ääneen, tuli Ukkeli takaisin tiskin taakse makoilemaan.

Keskiviikkona meillä oli tiedossa agilityn epikset Kainuunkylän kentällä, ekaa kertaa koskaan. Ajelin jo iltapäivästä Lauran tykö. Suunnitelmissa oli käyttää Ukko ja Larpan Rymy ensin lenkillä. Keksittiin että käytettäisiin koiria uimassa, joten nokat kohti rantaa. Ukko on kyllä niin mainio, sen kanssa touhuaminen on päivä päivältä mukavampaa. Rymy yritti vähän murahella kotitiellänsä, mutta Ukko ei näitä murahteluja noteerannu yhtään mitenkään. Katteli vaan että siinäpä örähtele, ei kiinnosta. Lenkilläkin Ukko käveleskeli tosi nätisti jo, eikä roikkunu hihnassa niinkö monesti tekee varsinkin alkulenkistä intoa puhkuen. Rauhoittui nopeasti kävelemään nätisti.

" Oo siellä vaan... "

" En kyllä tonne mee, hullu jätkä siellä.. "

" No ehkä nyt sitte kuitenkin.. "

Rantaan päästyämme Rymy loikki suoraa päätä uimaan ja keppiä hakemaan. Ukko ensin vähän katteli vettä, mutta jolkotteli kyllä rantaveteen varpaansa kastelemaan. Kumpikin meistä Lauran kanssa "bloggaajina" haluttiin uusia kuvia joten Rymyn uinnin jälkeen Laura otti Ukon liinan ja houkutteli jätkää vähän syvemmälle. Menihän se vatsaa myöten ja siitä vielä ihan että pikku pätkän ui oikeasti, ja nauravalla ilmeellä juoksi takaisin rantaan. Hauska koira, eiköhän siitä vielä uimari tule. Kun ei tuo vesi näyttäny sen mielestä niin vastenmieliseltä :)

Vesipeto Rymy.

Äijät

Aksa kentälle porukkaa tuli ihan kivasti ja ite "talkoilin" kuvatessa jokaisen suoritukset. Kaikilla oli hauskaa niin kuin asiaan kuuluukin. Kätkä oli (normaalista poiketen) koko odottelu ajan autossa Ukon kanssa. Tästä se selvästi veti kierroksia vähän liikaa ja oli radalla oikein omituinen otus. Hyviä pätkiä tuli kyllä mutta radat kokonaisuudessaan ei olleet kovin hyvät, näin omistajan näkökulmasta (joka ei ymmärrä aksasta oikeasti yhtään mitään). Mutta tuli sieltä joltain radalta kuitenkin sijotuskin, tosin en muista miltä. Pieni raksurasia oli palkintona. Kaikesta sähläilystä huolimatta kaikilla oli mukavaa.

Katso videolta kuinka Kätkä näyttää mallia miten Tuomaria halataan!

Eilen oli normaalit treenit Pellossa. Kätkä oli huomattavasti paremmin "oma" itsensä radalla kuin mitä se keskiviikkona oli. Hiljaa hyvä tulee, reeniä reeniä lisää. Eikä passaa poiketa meän rutiineista kisapaikoillakaan ettei sillä mene pasmat enempää sekasin. 

" Ai reeneihin?! "                                         " Kyllä Kiitos! "

Torstain treenit

Torstain kaupan sulkemisen jälkeen suunnattiin Kätkän kanssa Kainuunkylän kentälle aksareeneihin. Oltiin kentällä ennen muita joten käytin Kätkän lämppälenkillä jo valmiiksi jotta Laura pääsee suoraan reenaamaan kun kentälle kerkeää.

Ei me kauaa keretty kentällä oleskella kun Laura jo ilmaantuikin omien koiriensa kanssa. Kätkä alotti heti mahottoman piippaus konsertin kun Lauran näki. Ihana kun jätkä on noin innoissaan Lauran kanssa aksaamisesta. Tosin tämä kyllä aksaa kenen kanssa vaan mutta Larpan kans ne vain soppii hyvin yksiin. Ja menoa on ihan mahtava seurata. Niin hauskaa!

Kätkä tuntui taas hirmu paljon "kehittyneemmältä", jos sen niin voi sanoa, kuin mitä viikko sitten. Se oppii kyllä tosi nopeasti kaiken. Kontakti esteet meni viime viikkoon verrattuna tällä kertaa jo kuin vanhalta tekijältä. Ylimääränen häslääminen esteellä oli jääny pois ja Kätkä meni oikein rauhassa ne, ja Seis käsky kontaktilla on kyllä ihan huippu. Laitan tähän Larpan kokoaman videon vielä kateltavaksi, näkee paremmin asian kuin mitä mie osaan sitä selittää.

Huomenna lähdetäänkin Ukon kanssa ensin pitämään puotia pystyssä ja sulkemisen jälkeen käännetään volvon keula kohti Pellon Ruuhijärveä. Ukko pääsee siis ensimmäistä kertaa paimentamaan lampaita iltapaimennuksen merkeissä. Siitä sitten seuraavaksi postausta tulossa!