Pupsi napero koulussa

tiistai 18. lokakuuta 2016


Hilpun kanssa käytiin viime viikon torstaina ensimmäistä kertaa naperoiden koulussa. Kouluttajana Eläinpalvelu Messi. Lämpimästi voidaan tätä suositella oli sitten pentukoira, aikuinen koira, ongelmakoira, mikä vaan. Heidiin yhteyttä vaan rohkeasti.

Mummokoiruus Lumo pääsi matkaseuraksi ja kerettiinkin kaksikon kanssa vetästä citylenkki rovaniemellä ennen kurssin alkua. Ensimmäinen kerta napero kurssista on ollut viikkoa aiemmin mutta erinäisistä syistä se jäi meiltä käymättä. Tällä kerralla oli teemana hihnakävely ja testattiin Hilpun kanssa reuna kävelyä. Mulla normaalisti koirat kulkee yleensä vasemmalla puolen jos on koko konkkaronkka mukana hihnassa. Tämä reunassa kulkemis vaihtoehto olisi tottakai hyvä opetella ihan jokaisen kanssa että aina hihnassa mentäisiin tien reunaa. Olema vain niin tottuneita (tai mie olen) kulkemaan pelkästään mettässä ettei ole oikein väliä onko ne hihnassa reunassa vai minun vasemmalla puolella.


Reunassa meno reenin jälkeen otettiin muiden pentujen kanssa ohitusta joka sujui hyvin. Hilppu ottaa tosi kivasti kontaktia ja meidän kotona opeteltu sivu-reeni on selvästi tuottanut tulosta, vaikka sitäkin on harvakseltaan otettu ja sisällä pääasiassa. Hilppu kuitenkin tarjosi kovasti viereen tuloa ja istuu sivulle oikein nätisti. Malttaa katsoa hyvän aikaa silmiinkin jo ennenkuin palkan saa. Häätyy sanoa että olen ehkä hitusen ylpeä ittestäni, haha. Kyllähän sitä koirille on aina osannut perus asiat opettaa mutta Hilppu on nyt ensimmäinen pentu itselläni jonka kans on reenattu tämmösiä sivu-vierellä juttuja. Ukon kanssa niitä on opiskeltu vähän ja Miehtan kanssa viime vuoden aikana. On se jotenkin erilaista kuitenkin alottaa ihan pennun kanssa. Pitäisi vain enemmän tehä ja ottaa se aika, pieni motivaatio on joka tämmösten onnistumisten jälkeen tuntuisi vähän kasvavankin. En olekaan niin tollo mitä olen ajatellut hihi!

Hilppu thö koipeliini reilu 4kk

Ennen kotiin lähtöä otettiin vielä jokaisen pennun kanssa luoksetuloa. Koira liinaan kouluttajalle, omistaja namin kanssa karkuun ja kutsusta koira luo. Hilppu oli vähän sitä mieltä luokse tullessa että nami käy mutta minuahan et muuten lääpi. Joka kerta se kuitenkin tuli tykö hyvin ja viimeisellä kerralla se oikein sinkosi luo. Hyvä, hyvä, me kehitytään.


Lihkku, reissunainen palailee mahdollisesti jo ensi kuussa kotiin. Onhan tuota babyfacea jo ikäväkin.
Lihkku on saanut touhuta vaikka ja mitä ja mikä parasta, painia isän kanssa. Perjantaina on treffit pikkuveljen kera josta odotan innolla kuvia.  Tässä nyt kuitenkin Kristan ottamia kuvia neitistä isänsä kanssa painimassa.





Mahotonta menoa

torstai 13. lokakuuta 2016


 En ymmärrä yhtään mihin nämä päivät häviää. Aamu koittaa ja kohta on jo ilta ja viikot vain vierii menemään eikä ite pysy menossa mukana. Huhhuh. Kai tämä meno joskus tasottuu.

Minun haaveet ensimmäisestä pentueesta kennelnimen alla alkaa olla hyvällä mallilla. Lapinporokoira narttu Kaihti on käynyt terveystarkastuksissa ja tulokset on olleet priimaa.

Lonkat A/A
Kyynärät 0/0
Polvet 0/0
Silmät terveet
Sydän normaali

Geenitestien tuloksia nyt odotellaan enään. Nekin on lähetetty Laboklinille tutkittavaksi. Toiveet niidenkin osalta on ihan hyvät kun Kätkä on näistä kaikista terveeksi tutkittu, joten Kaihti on oletettavasti korkeintaan kantaja näille. Sairasgeeniä ei pitäisi olla kaiken järjen mukaan. 


Ainoa miinushan Kaihtissa on sen väri, keltainen. Mutta koira on muuten täysin pätevä tapaus niin paimenena kuin harrastekoirana. Kaihti omaa valtavan moottorin paimentamiseen ja sillä on hyvä, vahva luonne. Värikään ei mahdollisiin tuleviin pentuihin periydy jos ja kun isä koira ei kanna tätä geeniä. Minun mittapuulla jalostukseen käytettävällä menee kuitenkin terveys värin edelle, varsinkin kun tämä väri ei koirassa ole mikään sairaus.


Viikonloppuna käytiin pyörähtämässä Lappalaiskoirien syyserkkarissa. Kehissä kävi pyörähtämässä Shiro pennuissa, Ukko avoimissa ja Kira junnuissa. Voittaja fiiliksillä ei reissuun edes lähdetty mutta ihan ok arvosteluin sieltä kotiin lähdettiin. Jokaisen arvostelu oli aivan koiran näköinen.


Ihana Laura jaksoi lähteä meille mukaan ja esitti nuorison oikein hienosti. Vitsit huippua kun on ystäviä jokka jaksaa touhuta kaverina. Shiro käyttäytyi ekaksi kerraksi tosi hyvin ja hoksasi seisomisen ideankin. Neitin arvostelu näyttää tältä;

" Valkoinen, ihanne koko. Hieman pitkähkö runko, vielä kovin ilmava kokonaisuus. Oikea piirteinen pää, kapeahko runko. Ahdas raajojen asento, muuten hyvä luusto. Turkki saisi olla kattavampi. Hyvä, pitkä häntä. Hieman ujohko luonne, löysyyttä liikkeissä "
Hannu Talvi




Ukko osasi käyttäytyä reissussa taas suhteellisen hyvin. Mitä alkuun oli pientä äänen aukomista ilmassa mutta sekin loppui kun tajusi missä ollaan. Ukon arvostelu meni jokseenkin näin;

Urosmainen, raskaat korvat. Hyvä kaula. Hyvät ja riittävät kulmaukset, raajaluusto hyvä. Takaosassa raskas liike "
Avo H - Kurt Nilson

Liikkeistä mainittiin enemänkin vaan sihteeri oli kirjoittanut niin epäselvästi ruotsiksi ettemmä saanu sitä mitenkään fiksusti käännettyä suomeksi.



Kira, porotilan koira, osasi käyttäytyä ihmis -ja koira vilinässä. Hieman oli toisia koiria kohtaan jos häntään pääsivät "kiinni" niin se matalalla äänähdyksellä se huomatti toiselle asiasta, ettei oo asiaa tutkimaan. Kira oli kuitenkin oikein hienona ja ymmärsi seisomisen kehässä oikein mallikkaasti. Arvostelu oli oikein Kiran näköinen;

" Tässä kehitysvaiheessa kevyt ja ilmava vaikutelma. Kevyt, terävä kuono-osa. Pieni pää kokonaisuudessa. Saisi kulmautua voimakkaammin edestä ja takaa. Runko vielä kovin puuttellinen. Rintakehä saisi ulottua pidemmälle. Kaareutuva vatsalinja ja häntä kiertyy kiepille selän päälle. Yhdensuuntainen liike, lyhyt askel, oikea turkinlaatu. "
Jun - T - Tuula Pratt





Kätkän ja Tilhkun viimeisimmästä pentueesta oli pentujen kehässä uros Aukusti "Pekka". Pekka sai hienon arvostelun kehästä ja kunniapalkinnonkin. Hieno Pekka! Arvostelu näyttää tältä;

Tasapainoisesti kasvanut ja kehittynyt. Hyvänmuotoinen pää, melko kookkaat korvat, hyvä kallo. Riittävästi kulmautuneet raajat, sopivan rungon voimakkuus, riittävä rintakehän pituus. Hieman jyrkkä lantio. Pentumaiset liikkeet, pentukarva."
Ppen 1 KP - Tuula Pratt 


 
Kuvat ottanut Krista Haataja. Ethän kopioi luvatta!
Ulkoasun tarjoaja Desinger blogs, muokkaukset Viivi 2017