Lappalaiskoirien erkkariin osallistuttiin lapinkoira kasvattien voimin. Kotoa ei siis lähtenyt yhtään koiraa mukaan, mutta sijoitustyttö Rike sekä kasvatit Noona, Hilla ja Jojo oli mukana. Hauskaa siis oli meidän porukalla vaikka koirista jokainen sai H eli Hyvän. Ihana kun jokainen osaa käyttäytyä vaikka junnut olivat ekaa kertaa ihmisten ja "koirien" ilmoilla. Kiitos koko porukka kun olitte mukana!

Ensimmäisenä kehään asteli Jojo eli Kairanlumon Fiilivalkea. 

"Hieman pitkärunkoinen, riittävä luustoinen uros. Hyvä kallo osa, hieman pitkä kuono. Vinot silmät, hyvät korvat. Hyvä kaula ja selkä. Pitkä lanne. Hieman ala asentoinen häntä joka saisi kiertyä tiukemmin selälle. Hyvät lavat, lyhyet olkavarret. Hyvät polvikulmat. Liikkuu takaa hieman kinnerahtaasti, edestä nostellen raajojaan. Hyvä karvanlaatu"
Jun H - Marjatta Pylvänäinen-Suorsa

Toisena arvosteltiin Jojon sisko Hilla eli Kairanlumon Fiini

"Mittasuhteiltaan hieman pitkä, vahvarunkoinen narttu. Oikea piirteinen, vahva pää. Alaleuka saisi olla vahvempi, hyvä kaula. Vahva eturinta, kokoon nähden riittävä raajaluusto. Alaskiinnittynyt ilmava häntä. Saisi liikkua paremmalla askelpituudella. Tarvitsee vielä kehä tottumusta. Hyvä karvapeite."

Jun H - Tarja Kallio

Sitten kehään pyörähti Rike eli Kairanlumon Reevakka

"Matala raajaisen vaikutelman antava, mittasuhteiltaan hieman pitkä. Vielä kovin kapea runkoinen- ja luustoinen. Kevyt piirteinen pää, hieman kookkaat korvat. Niukasti kulmautunut edestä, voimakkaat takakulmaukset. Alas kiinnittynyt häntä. Liikkuu hyvällä sivuaskeleella mutta takaa kinnerahtaasti. Turkki ei tänään parhaimmillaan."
Nuo H - Tarja Kallio

Viimeisenä vielä Noona eli Kairanlumon Nokkonen, Hillan ja Jojon emä.

" Oikea koko, mittasuhteiltaan hieman pitkä. Esitetään tänään hieman tukevassa kunnossa. Hyvä päänvahvuus, otsapenger ja korvat. Lyhyehkö kaula, hyvä eturinta, vahva ja syvä rintakehä. Kokoon nähden kevyt raajaluusto, hieman laskeva lantio ja alaskiinnittynyt häntä. Saisi liikkua tehokkaammin. Päivän kunto vaikuttaa palkintosijaan." 
Avo H - Tarja Kallio

Kevään 2022 paimennukset

Postauksen kaikki kuvat on Anu Ovaskaisen ottamia.

Minun pitkästä sairaslomasta oli jotain hyvääkin kun pääsin tänä keväänä useamman kerran paimentelemaan Jelkun ja Tiuhtin kanssa. Huikeita koiria on nähty paljon ja Iso Kiitos kuvista Anulle.

Tiuhti lähti ensimmäisen kerran paimentelemaan reilun 4kk iässä. Nämä kuvat on maaliskuun leiriltä, jossa neitillä ikää 5kk. Tiuhti on alusta asti lukenut laumaa todella hyvin (toki se on kotona jo oppinut hevosia ja ponilaumaa lukemaan kun kulkee ruokinnassa mukana) ja se rupesi heti käyttämään myös haukkuaan poroille. 

Käsiä nostamalla tuetaan ja autetaan koiraa kääntämään porot.

Pikku neiti on ollut oikein topakka paimenen alku heti. Siltä tuntuu löytyvän myös taistelutahtoa kun porolta palautteen saadessaan se menee perään kauhean murinamärinän kanssa "Mullehan ei ryppyillä"-tyylillä. "Pakko saaha sanoa viiminen sana" haha.

Poikkikorvan kennelin kasvattaja ja kasvatteja.

Tiude 5kk

"Menetkös siitä!"

Jelkusta ei saatu maaliskuulta juuri kuvia, mutta huhtikuulta on siitäkin todistusaineistoa.

Jelkku on vuodessa kasvanut henkisesti kovasti. Loppusyksystä se otti lauman johtajan roolin Ukolta, mikä toi sille myös lisää itse varmuutta vähän kaikkeen toimintaan.

Vuoden vaihteen jälkeen se rupesi kotona haukkumaan poneille kun yritti saada niitä liikkeelle kentällä. Se ei ole aiemmin vielä "uskaltanu" paimentaessaan haukkua joten ajattelin että ehkä se tänä keväänä käyttää ääntään vihdoin porojenkin kanssa.

Ja niin se haukku löytyi, heti ensimmäisellä paimennus kerralla. Olin ihan yllättynyt että jo heti ekalla se sytty haukkumaan. Työkalun käyttöön oton jälkeen se sai vaan lisää itsevarmuutta työn tekoon ja pakko sanoa että Jelkku on tänä keväänä ollu ihan hullun hyvä paimen. 

Jätkän kanssa tehtiin peruskuljetuskia mutta myös enemmän kuin ennen ahtaita tiloja. Kirnuun tuontia j ja pois ottoa sieltä sekä kirnusta pieneen käyntävään työntöä ja sieltä porojen pois hakua. Olen niin onnellinen tuosta otuksesta, vaikka seki kotona aina joskus hermoja raastaa omilla hommillaan mutta on se vaan työkoirana ihan helkkarin hyvä koira!

Juoksu narttujen hajutkaan ei aidassa haitannut - koska oltiin töissä. Toisiks viimisellä kerralla se jäi yhden ainoan kerran nuuskuttelemaan jotain tärppihajuja, mutta luulen sen johtuneen kun se sai astua oman morsiammen reilua viikkoa ennen paimennusta ja meillä kotona oli myös samaan aikaan Hilppu tärpeillään.

Siltikin se keskittyi töihin "yhden hairahduksen" jälkeen 110%:sti. Niin hieno Jebulismän.

Nämä kuvat myös huhtikuulta, viimeiseltä paimennuskerralta. Tiuhtilla ikää 6kk.

Tiuhti oli kyllä tosiaan niin topakka paimenlikka jo nyt puolivuotiaana että mielenkiinnolla odotan jo ensi kevättä kun päästään uudelleen poroja paimentelemaan. Tekeekö ikä tepposet ja neiti menee puihin vai jatkaako se samallalinjalla iästä huolimatta. Sepä selviää sitten ensi vuonna.

Tiuhti 6kk

Hieno pieni <3