Eilen tuli käytyä Hilpun kanssa "treenaamassa" pitkästä aikaa ihan kaksistaan lenkkeilyä. Ei sen kanssa yksin ollessa tarvi huolehtia mihin se painelee. Ei se nimittäin painele mihinkään. Hyvin toimii korvat ja pääasiassa sitä ei tarvitse edes huudella tykö, se pitää kyllä itse huolen siitä missä mie menen. Juoksee jonkun matkaa ja kohta tulee jo takaisin ja taas menee ja tulee. Kiva pentu. Ainakaan vielä ei ole näyttänyt mitään elkeitä, edes porukassa, että lähtisi riistan tai minkään muun perään saati jäljelle.
Meidän harrastamiset on muutenkin ollut kaikki 'jäässä' kun olen ollut tässä taudissa missä kaikki muutkin, sitkeä flunssa. Toisaalta luova taukohan ei oo pahasta. Mutta normi lenkkeilytkin on jäänyt suht lyhyeen, eli pihalla irti juoksemiseen. Tosin tämä on tehny hyvää Ukolle varsinkin, namien kanssa vahvistanut luoksetuloa vaikka toiset rällää rinkiä pihalla myös.
Saksanpaimenkoira Tyynekin on meillä hoidossa taas. Varmaan siihen asti että Kaihtin juoksut alkavat, silloin viimeistään on Tyyne vietävä kotiin että päästään Kaihtin kanssa rauhassa treffailemaan urosta. Uroskin on tottakai valittuna ja varauroskin on tiedossa jos ensimmäisen kanssa ei onnistu. Vanhempi herrasmies koira jolla on yhdet rekisteröidyt pennut. Toivokaamme että hommat onnistuu kun on niiden aika. Juoksuja odotellessa siis!
