Kähmä <3 

Pitkästä aikaa "sain" järjesteltyä itselleni päivän koirailuille. Monta kertaa kyselin ja varmistalin Lauralta tarkan päivän ja kellon aikaakin kysyin mooonta kertaa, milloin ja missä ne Kätkän tulevat kisat olivatkaan.

Kalenteriin merkitty hyvissä ajoin 5.2. Kätkä kisat TORK:lla Torniossa. Aamulla pakkasin autoon hoitokoira Tyynen ja Hilpun matkaseuraksi ja suunnattiin volvon keula kohti Torniota. Olin sopinu Lauran kanssa että ilmestyn kisapaikalle suoraan kotoa.

Voi mikä hauska jännitys oli päällä pitkästä aikaa! Olihan siitä jo aikaa kun olen viimeksi Kätkän ja Lauran nähny. Reeni videoita vain ja kisoissakaan en ole viime kerroilla ollut mukana. Kätkä tuntui olevan kovin iloinen ja hieman hämmentynytkin kun ilmestyin "hänen" reenipaikalle ja kisakentälle. Heti piti halia ja pusutella, Kähmä <3

Olihan kaksikon etenemisessä radalla huima ero siihen mitä olen viimeksi niitä nähnyt tositoimissa. Ihanaa katsottavaa kerta kaikkiaan. Voisin tuijotella useamminkin!

Kätkä sijoittui eka radalla viidella virhepisteellä toiseksi ja toiselta radalta heilahti tauluun nolla tulos ja 4.sija sekä Luva ja SERT - nousu kakkosiin. Aika hienoa, Onnittelut Lauralle vielä tätäkin kautta. Kätkä ei ole alkuun ollut mikään helppo agikoira, mutta niin ne vaan yhdessä tulosta tekee!

Laura kirjottelee blogiin varmasti paremman selostuksen itse kisoista, tämä oli vaan minun fiilistelyä omistajana kentän laidalta. Tässä vielä nolla radalta video pätkää, ensimmäiset kolme estettä Kätkä etsi minua aidan takaa ja nähtyään jatkoi tyytyväisenä muurin yli loikkien radan puhtaasti läpi, hitaasti mutta varmasti :'D

Odotellaan

Eilen tuli käytyä Hilpun kanssa "treenaamassa" pitkästä aikaa ihan kaksistaan lenkkeilyä. Ei sen kanssa yksin ollessa tarvi huolehtia mihin se painelee. Ei se nimittäin painele mihinkään. Hyvin toimii korvat ja pääasiassa sitä ei tarvitse edes huudella tykö, se pitää kyllä itse huolen siitä missä mie menen. Juoksee jonkun matkaa ja kohta tulee jo takaisin ja taas menee ja tulee. Kiva pentu. Ainakaan vielä ei ole näyttänyt mitään elkeitä, edes porukassa, että lähtisi riistan tai minkään muun perään saati jäljelle.

Meidän harrastamiset on muutenkin ollut kaikki 'jäässä' kun olen ollut tässä taudissa missä kaikki muutkin, sitkeä flunssa. Toisaalta luova taukohan ei oo pahasta. Mutta normi lenkkeilytkin on jäänyt suht lyhyeen, eli pihalla irti juoksemiseen. Tosin tämä on tehny hyvää Ukolle varsinkin, namien kanssa vahvistanut luoksetuloa vaikka toiset rällää rinkiä pihalla myös.

Saksanpaimenkoira Tyynekin on meillä hoidossa taas. Varmaan siihen asti että Kaihtin juoksut alkavat, silloin viimeistään on Tyyne vietävä kotiin että päästään Kaihtin kanssa rauhassa treffailemaan urosta. Uroskin on tottakai valittuna ja varauroskin on tiedossa jos ensimmäisen kanssa ei onnistu. Vanhempi herrasmies koira jolla on yhdet rekisteröidyt pennut. Toivokaamme että hommat onnistuu kun on niiden aika. Juoksuja odotellessa siis!

Pörröt viilettää

En ole hetkeen kuskaillu kameraa mukana lenkillä kun on 'ahdistanut' kun koiria kuvatessa kuvat ei vaan onnistu hämärästä ja pimeästä johtuen. Päätin kuitenkin kokeilla lyhyemmän putken käyttöä kun siinä on parempi valovoima. En vain ole kovin tykäny sitä ulkona käyttää kun ei voi zoomailla. Hauskoja kuvia sillä kuitenkin sai, sittenkin. 

Ukko ja Hilppu pääsi kahdestaan koekaniineiksi lenkille. Välillä oltiin hihnassa, välillä laukottiin irti ja riekuttiin. Toinen oli hihnassa ja toinen irti ja toisinpäin. Hyvää reeniä molemmille.

Niin samanlaiset mutta niin erilaiset pörröt. Kyllä Hilpusta näkee kuka sen isä on.